Nykyisyys

Kuvitellaan tilanne:

Nuori miehen alku, juuri 18 vuotta täyttänyt Ville on valmistunut ammattikoulusta. Ville opiskeli itselleen automekaanikon ammatin. Haaveina olisi päästä koulusta kesäloman jälkeen suoraan töihin ja ehkä myöhemmin kokemuksen karttuessa perustaa omaa autokorjaamo. Ala on Villeä kiehtonut pienestä pojan nassikasta lähtien, onhan isänsäkin automekaanikko ja luonut uransa sillä alalla. Ville tykkää myös alkoholin sijaan pössytellä hieman pilveä viikonloppuisin. Ville on tullut siihen tulokseen, että ainaisen humalassa riehumisen sijaan, hän voisi olla iloinen ja nauraa. Villellä on muutaman kaverin kanssa tapana polttaa gramma tai kaksi perjantaina ja toisinaan lauantaisikin. Milloin kukkaa, milloin hasista.

Sitten eräänä perjataisena iltana pojat ovat pienen kaupunkinsa torilla, omissa tunnelmissaan, kun poliisi tulee jututtamaan poikia. Kokenut konstaapeli huomaa kaverien käytöksessä poikkeavaa ja päättää tutkia poikien taskut. Syy tähän on vahva epäilys siitä, että pojat ovat huumausaineiden vaikutuksenalaisena. Pojat ensin kieltäytyvät näyttämästä taskujaan, mutta poliisin uhkaus kusipatjasta kuumottaa liikaa ja niinpä konstaapeli tekee etsinnän taskuihin. Villen taskusta löytyy 2 grammaa marihuonaa. Konstaapeli ottaa kannabikset pois ja käskyttää Villen kavereineen maijaan sikaosastolle. Pojat ovat kauhuissaan. "Mitä nyt!? Mitä jos vanhemmat saa tietää?! Tai naapurit?"

Pojat viedään asemalle jossa suoritetaan perusteellinen ruumiintarkastus. Pojat vuorollaan tekevät kyykkyä munasillaan, mutta mitään ei löydy. Kuulustelun jälkeen poliisi kirjaa ylös huumausaineenkäyttörikoksen ja sanoo, että asia etee syyttäjälle. Poliisi päästää pojat takaisin kaupungille.

Koittaa lauantai aamu. Ville herää siihen, kun isä tulee kysymään miksi poliisiauto tuli pihaan? Villelle iskee kauhunvalkea väri naamalle ja änkytyksistä huolimatta ei saa sanotuksi syytä. Ville asuu vielä porukoillaan, mutta on haaveillut omasta yksiöstä jostain kaupungin vuokra-asunnosta, mutta sitten vasta, kun töitä saa. Isä menee ulos poliiseja vastaan ja kyselee miksi he tulivat pihaan? "Onko jotain sattunut?" - kysyy Villen isä Risto. Poliisit vastaa, että he tulevat tekemään kotietsinnän, koska on epäilys todennäköisin syin huumausainerikoksesta. Poliisit selvittävät myös, että Villeltä oli löytynyt marihuonaa edellisenä iltana. Risto ei ole uskoa korviaan, meidänkö Ville? Kunnon poika jolla kotiolot on aina olleet mitä parhaimmat. Ville asuu kotonaan isänsä, äitinsä ja kahden pikkusiskon kanssa omakotitaloalueella. Alueella jossa naapurustoon näkee selvästi. Naapureita yksitellen valuu omille pihoille ihmettelemään mitä poliisi Riston kotona tekee.

Poliisit suorittavat huumekoiran avustuksella melko perusteellisen kotietsinnän. Villen lipastosta lukkojen takaa löytyy yksi käytetty vesipiippu eli bongi sekä hieman marihuonaa. Kun Villen huone on pengottu lattiasta kattoon sekä tarkastettu muukin asunto, poliisi ottaa Villen vielä uudelleen kuulusteluihin. Sanaakaan sanomatta Ville nousee poliisimaijan kyytiin ja isä-Risto jää ihmettelemään pihalle, että mitä juuri on tapahtunut. Perheen äiti itkee hysteerisenä ja kaksi pikkusiskoa kyselevät isältä, että minne sedät Villen vie? Kaksoissiskot ovat 7 vuotiaita, syksyllä kouluun meneviä pikkulapsia. Isä ei osaa järkytykseltään vastata mitään järkevää.

Ville pääsee vielä samana ilta takaisin kotiin. Sillä välin naapurustossa on käynyt kuhina ja huhut liikkuivat jo pitkin pitäjää. Ville porukoineen asuu reilun 20000 ihmisen pienessä kaupungissa. Koska kaupunki on aika pieni, jutut liikkuvat nopeasti kaupungin laidalta toiselle, muuttuen matkan aikana 10 kertaa ja kun "viimeinen" asiasta kuulee, on juttu paisunut jo sellaisiin sfääreihin, että heikompaa jo hirvittäisi tosissaan.

Nykyään Villeä ja hänen porukoita tuijotetaan "pitkillä" kaupoissa ja missä ikinä ovatkaan. Kaiken kun piti olla kunnossa eikä mikään viitannut huumeisiin, ei mikään. Supinaa kuuluu ja toisinaan jopa osoitellaan. Aikanaan käräjien tullessa syyttäjä ajaa sakkorangaistusta ja koska tuomari on sitä mieltä, ettei Villeä voi päästää pälkähästä, määrätään Villelle 15 päiväsakkoa huumausaineenkäyttörikoksesta. Villen tuloilla joita ei varsinaisesti ole, se tekee 90€. Sakot pitää maksaa, muuten ne muunnetaan vankeusrangaistukseksi joka olisi Villen kohdalla 5 päivää kivensisällä.

Nyt Villen rekisterissä on merkintä huumausaineiden käytöstä. Ja vaikka kuinka Ville yrittää saada pienessä kaupungissa töitä, ei niitä irtoa. Työkkärissä sanotaan, että koska et ole ollut heidän mielestä tarpeeksi aktiivinen hakemaan töitä tai jatko koulutusta, sinulle määrätään neljän kuukauden karenssi. Kelan maksama työttömyyspäiväraha katkiaa siihen. Villeä kuumottaa ne sakot jotka on olleet edelleen maksamatta. Kun ulosotosta tulee viimeinen kirje, että nyt nämä menee muuntoon, Villen isä lupaa vihoviimeisen kerran pelastaa poikansa pulasta ja suostuu maksamaan 90€ sakot.

Mutta Ville on menettänyt jo toivonsa kaiken suhteen. Vaikka isä sakot maksaakin, on Ville sotkeutunut tosissaan vääriin jengeihin. Kaverin houkutuksesta, se samaisen joka oli aikoinaan siellä torilla, Ville on suostunut kerran kokeilemaan valkoista jauhetta. Tämä jauhe tottelee nimeä amfetamiini. Se antaa virtaa, euforiaa, onnellisuutta ja antaa voimia tehdä lähes mitä tahansa. Auttaa kerrasta unohtamaan kaikki murheet. Ville on kerrasta myyty. Se miksi Ville sortui piriin, johtui lähinnä siitä, että hänet oli leimattu A) yhteiskunnan silmissä, B) naapuruston/ns kylänmiesten silmissä ja C) omien vanhempien silmissä narkomaaniksi. Sellaiseksi ongelmakäyttäjäksi joka tarvitsee välitöntä hoitoa. Olihan hänellä rikosrekisterissä merkintän huumausaineiden käyttämisestä. Ei töitä, ei omaa asunto. Ei edes tuloja. Ainoat rahat mitä Ville saa, on sosiaalihuollon maksama -20% täydestä kotona asuvan tulosta maksettava toimeentulotuki. -20% siksi, koska Ville ei työllisty ja yhteiskunnan silmissä makaa vain kotona tekemättä mitään. Ei ihmekään, ettei Villeä ala oikeastikaan kiinnostamaan mikään. Ja koska huumeet maksaa eikä parisataa euroa soskusta oikein auta, pitää Villen tehdä pikkurikoksia rahoittaakseen huumeiden käyttönsä. Rikokset on lähinnä varkauksia kaupoista tai yksityisihmisten autosta irtaimistoa ja niiden myymistä mm tori.fi:ssä.

Ja kuten arvata saattaa, jossain vaiheessa Ville jenginsä kanssa jää kiinni rötöksistään. Aikanaan tulleiden käräjien seurauksena Villellä on nyt rikosrekisterissä neljästä varkaudesta, kahdesta varkauden yrityksestä, uudesta huumausainerikoksesta sekä yksi rattijuopomuksesta 6kk ehdollinen vankeusrangaistus sekä useiden satojen eurojen sakot ja tuhansien eurojen korvausvaatimukset niskassaan. Ville ei jaksa. Ville on aivan kuitti ihan kaikkeen eikä Ville enää jaksa yrittää. Kaikki on mennyttä.

Niinpä yhtenä syksyisenä ja vesisateisena päivänä Ville ottaa isänsä uudehkon farmariauton luvatta käyttöönsä. Ville on valvonut kolme vuorokautta pirin voimalla ja aine on parin vuoden käytön seurauksena pehmittänyt pään aika pahasti. Ville on masentunut ja epätoivoinen. "Enää mä en tätä paskaa saatana jaksa" -tuumii Ville ja käynnistää auton. Tienpinta on liukas jo neljä vuorokautta jatkuneiden vesisateiden vuoksi. Ajettuaan puoli tuntia päämäärättömästi Ville saapuu isolle sillalle. Silloin se viimeinen päätös syntyy. Ville ajaa reilua ylinopeutta tahallaan sillalta alas jorpakkoon ja hukkuu auton mukana.

Ville oli kuolleessan vain 21 vuotias.

Kaipaamaan jäi isä, äiti, kaksoissiskot sekä raskaana ollut tyttöystävä.

stan%203.jpg

Dekriminalisointi

Koko tarinaa ei koskaan syntyisi.

(Tarina on tajunnanvirtani aikaan saannos eli fiktiivinen, mutta valitettavan monen karu todellisuus)