On kesäkuu vuonna 1993, 23 vuotta sitten. Tapahtui selkkaus erään kylmäaseman pihassa. Nujakka, josta oikein kukaan ollut selvillä, mitä siinä tapahtui. Siinä oli pariskunta ja mies. Pariskunnan vaimo soittaa poliisit paikalle, koska kokee, ettei asia ratkea muuten. Aviomies ottaa hatkat. Menee erään toisen naisen luokse. Mitä sitten tapahtui, on tositarina Suomesta.

Tämä kyseinen mies oli tämän toisen miehen pomo. He työskentelivät pienessä kioskissa, järven tuntumassa. Pomo omisti pienen yrityksen joka myöhemmin meni konkurssiin. Kerran sinne tuli asiakkaita, tänä samaisena kesänä. Kysyivät "missä on se mies joka tarjosi ilmaista kaljaa?" TEKI MITÄ? Oli yrityksen omistajan sisäinen pään huuto. Tämä palkattu mies oli tarjoillut asiakkailleen ilmaista kaljaa aina silloin, kun oli työvuorossa. Hän työskenteli pimeästi eli virallista työsuhdetta ei ollut koskaan luotu. Mutta hän oli asiakkaiden suosikkityöntekijä, ymmärrettävästi. Koko tämän aikana, kun tämä ilmaiseksi kaljaa tarjoillut mies oli ollut tuolla töissä, oli hän samalla luonut suhteen pomonsa vaimoon. Tähän samaan joka soitti poliisit kylmäaseman pihassa. Ja kaiken kukkuraksi hänellä oli suhde myös tähän toiseen naiseen, siihen samaan minne pomo meni poliiseja karkuun.

Pomo piilotteli itseään viikon tämän naisen luona. Aina, kun nainen kävi kaupassa tai jossain muualla ja tuli kotiin, mies meni paniikissa komeroon piiloon. Joka kerta. Vaikka tiesi, että vain naisella ja tällä pimeästi työtä tehneellä miehellä oli avain asuntoon. Hehän "asuivat" kimpassa. Lainausmerkeissä siksi, koska mies ei oikein aina tahtonut pysyä kotona vaan välillä teki mieli mennä pomon vaimon luokse. Tilanne oli ristiriitainen ja sekava. Aina komeroon piiloon menneelle pomolle kerrottiin lopulta, viikon jälkeen, että hänen pitäisi käydä juttusilla mielisairaalassa. Siellä olisi lääkäri vastaanottamassa. Juhannusaattona kello 20:00. Mielisairaala sijaitsi noin 100 kilometrin päässä olinpaikasta. Ja hän meni. Hän oli siinä uskossa, että hänen pitäisi mennä lääkärille juttelemaan ja hänelle vakuutettiin, ettei häntä sisään otettaisi vaan pelkästä juttelusta olisi kyse. Vaimo kun oli ollut huolissaan miehensä terveydestä. Vakuuttelijat olivat oma vaimo sekä tämä toinen mies.

Mies ajoi juhannusaattona 100 kilometriä mennäkseen ilta kahdeksalta vastaanotolle. Kyllä hän sitä hieman epäili, koska ajankohta ja kellonaika oli, noh, vähintään outo. Lopulta hän saapuu paikalle, siinä uskossa, että jutellaan tunti ja hän lähtee juhannuksen viettoon. No ei se ihan niin lopulta mennyt. Auto parkkiin, ovet lukkoon, avaimet taskuun ja mielisairaalan pääovesta sisään. Vastaanottokomitea oli jo valmiudessa. Täysin pahaa aavistamatta mies avaa oven, astuu sisään ja suuntaa määrätietoisesti kohti respaa. Ennen kuin mies ehtii kissaa sanoa, on hänen kimpussaan mielisairaalan työntekijöitä jotka pistävät miehen pakkopaitaan. Pakkopaitaan sanomatta mitään. Mies pistetään mielisairaalan tyrmään, sinne suljetulle puolelle lukkojen taakse, pakkopaita visusti päällä. Turhasta huutamisesta, rimpuilusta ja vastustelusta huolimatta ovet saadaan lukkoon ja kello alkaa käymään.

Mies viruu tyrmässä viikon, koko ajan pakkopaidassa. Hänelle yritetään syöttää väkisin lääkkeitä, mutta mies ei siihen suostu ja onnistuu jotenkin olla nielemättä niitä pillereitä. Viikon kuluttua mies vapautetaan, otetaan pakkopaita pois päältä ja pahoitellaan väärinkäsitystä. Miehen diagnoosi oli: Terve. Mies virui tyrmässä pakkopaidassa viikon, terveenä vailla mitään sellaista mistä mielisairaalan suuntaan oli taustalla kerrottu. Mies huijattiin mielisairaalan suljetulle viikoksi ja vain siksi, että vaimo halusi olla tämän toisen miehen kanssa. Tämä toinen mies oli puhunut naisen täysin pauloihinsa ja saanut pyöriteltyä hänet siihen pisteeseen, että vaimo oli soittanut aviomiehestään mielisairaalaan ja kertonut valheellisia "ongelmia" mitä miehellä ei edes ollut. Mielisairaala uskoi kaiken sellaisenaan, olihan kertoja vaimo joka oli huolissaan miehestään. Tai tämän viestin hän antoi heille. Kuten sanottua, tosiasiallinen syy oli se, että vaimo halusi olla rauhassa tämän toisen miehen kanssa. Miehen, joka on yksi suurimmista ja taitavimmista manipuloijista mitä maa päällään kantaa. Tiedän tämän, mutta en kerro miksi. Sen aika saattaa olla myöhemmin. Tai sitten ei.

Tämä mies otti pomoltaan kottia 700 markkaa. Tämän lisäksi otti velkaa "bisneksiään" vastaan vähän joka toiselta vähänkään tutulta ihmiseltä, johon oli kieroutuneelta tavalla onnistunut luomaan jonkinlaisen suhteen. Bisnekset ovat lainausmerkeissä siksi, että ne, noh, ei ihan päivänvaloa tainneet kestää. Velkaa tuli ja systeemit ei toimineet. Tuli tukalat oltavat. Niinpä mies käynnisti autonsa ja lähti pois. Eikä koskaan enää palannut takaisin. Hän jätti taakseen kaiken minkä oli ehtinyt tuhota vain muutamassa kuukaudessa. Hän oli kiertolainen joka tuli, teki, kusetti ja lähti, jättäen koko sekasorron taakseen. Sen sekasorron minkä hän itse oli luonnut täysin tyhjästä. Samalla taakse jäi tämä tarinan toinen nainen, jonka kanssa hän oli jopa kihloissa. Tosin sormus oli poissa sormesta aina, kun baarin ovi aukesi naaman edessä. Tämä nainen oli raskaana oleva nainen. Ja lapsi oli hänen.

Tarina ei pelkästään perustu tositapahtumiin, vaan tarina on täysin totta.

Ps. Kirjoitus on 100:s kirjoitus tänne Vuodatukseen. Kippis ja kulaus sille.