Kävelin ison kauppakeskuksen läpi nopeasti harppoen, yritin pitää leukani pystyssä ja ilmeeni peruslukemilla. Sisällä tunsin häpeää ja kiukkua, jälleen kerran. Muutaman vuoden nuorempi pikkuveljeni yritti parhaansa pysyä kannoillani. Samalla suu vaahdossa selittäen, kuinka maksaa lainaamansa rahat minulle takaisin välittömästi. Hyväntuulisena hän välillä ”hyräili”, täyttä kurkku tottakai. Matkalla hän pysähtyi juttelemaan kauppakeskuksen vartioille. Kyseli työnteosta, ja jatkoi aasin siltaa pitkin kertomusta omasta keskeytyneestä korvaushoidostaan. Toivon itse, että otsassani lukisi ”sisko”, eikä ketään erehtyisi luulemaan tuota päällensä kuolaavaa ja silmät lautasina hölöttävää hampaatonta seuralaistani poikaystäväkseni. Komennan veljeni kahvilan tuolille istumaan, ja lykkään ostokseni hänelle, ’vahdi näitä’. Käyn nostamassa  veljelleni rahaa, jotta hän saa bussilipun takaisin kotiin.  Palatessani tavarani ovat kyllä paikallaan, mutta veljeni on kadonnut. Kyllä hän taas löytyi; kauneudenhoitotarvikkeita myyvän liikkeen myyjille hölöttämässä hyväntahoisesti. Nuoret myyjäparat näyttivät kovin ahdistuneilta. Ja minua taas hävetti kun kävin repimässä epäsiistin narkomaanin pois liikkeestä.

Huumeet.jpg

Havainnekuva: w170.wrzuta.pl Tässä kuvassa siisti kaveri on muuttunut 7:ssä vuodessa aika paljon. Tarinan veljessä muutos lienee tätä luokkaa

Tälläinen on huumepäissään oleva veljeni. Kehitysvammaiselta hän vaikuttaa. Kai aineet jonkun aivovamman on jo aiheuttanut, epileptiset kohtauksetkin ovat toistuvia. Ei uskoisi, että hän on joskus ollut normaali, fiksu ja liikunnallinen nuorimies. Vielä viisi vuotta sitten. Nyt hän on suonensisäisiä käyttävä ihmisraunio jonka elämä pyörii päihteiden ympärillä. Homma karkasi käsistä todella nopeasti. Ei ollut sitä perinteistä yläasteenaikaista ryyppäämistä. Ensikännien ja kovien aineiden käyttämisen alkamisen välillä on ehkä vuosi. En syytä perhetaustoja, en syytä yhteiskuntaa. Uskon jonkinlaiseen riippuvuusgeeniin. Nuorempana veljeni kulutti kaiken aikansa pakkomielteisesti pelaamiseen. Peliriippuvuus vaihtui päihteisiin.

Veljeni ei ole koskaan minulta varastanut mitään, eikä vanhemmiltanikaan. Hän on pääasiassa hyväntahtoinen, kiltti ja sinisilmäinen. Mutta rappiolla. Sen sijaan minulta on yritetty kiristää veljeni henkeä ja terveyttä uhkaamalla rahaa hänen ”ystäviensä” toimesta. Narkomaanilla ei ole ystäviä. En mitenkään saa ymmärrettyä sitä, miksei veljeni käsitä tätä. Hänellä olisi kaikki mahdollisuudet korjata elämänsä suunta; saada terveytensä takaisin, kouluttautua, saada oikeita ystäviä… mutta ei! Joka ainoa katkoyritys menee samalla kaavalla. Paljon halua irrottautua huumeista, paljon puhetta, mutta vähän tekoja. Joskus tunnen suurta vihaa, kun aikuista ihmistä ei saa pakkohoitoon päihderiippuvuuden takia. Veljeni oli psykoosin vuoksi suljetulla osastolla. Siellä taas hänelle heräsi se tunne, että hän haluaa irti huumeista. Taisi mennä kaksi päivää osastojakson jälkeen, kun hän oli taas jo aivan sekaisin. Näimme hirveästi vaivaa saadaksemme hänet silloinkin hoitoon, ensimmäisellä yrityksellä hän karkasi päivystyksestä odottaessaan lääkärin tutkimista. Ja kaikki se vaiva, jota me läheiset hänen eteensä näämme, on turhaa. Joka kerta on palattu samaan pisteeseen. Kuinka kauan sitä ihminen jaksaa yrittää?

Aikaisemmin kirjoitin että veljeni on pääasiassa hyväntahtoinen ja kiltti. Mutta valitettavasti huumeet sanelevat hänen käytöstään. Aina hän ei aiheuta hävetystä olemalla ylitsevuotavan mukava ja ulospäinsuuntautunut. Toisinaan hän on aiheuttanut murhetta mm hukuttautumisyrityksellä, putkareissuilla, itsemurhauhkailulla, sairaalareissuilla… Ja viime viikolla hän ensi kertaa yritti kiristää minua. Soitti, pyysi rahaa (jota en anna kuin ruokaan tai muuhun tarpeelliseen) ja kun kieltäydyin, hän uhkasi mennä junan alle. Toisaalta tiesin, että ei hän itseänsä tarkoituksella tapa. Kuolemahan tarkoittaisi sitä, että hän ei ikinä saisi suurta rakkauttaan, subutexia. Kävi kuitenkin mielessä, että asiat voivat vielä mennä pahemmin..

subutex_18940_12_%28big%29_.jpg

Havainnekuva: www.drug3k.com