Kulunut vuosi taisi olla paras koskaan, koska siihen on tasan yksi syy: Isla. Ja piste. Vuosi oli tunteiden valossa melkoinen, sanoisinko vuoristoratamainen. Siihen on monet syyt, suurimpina tietenkin muutokset elämässä. Vaikka muutokset taisi olla kaikki pelkästään positiivisia, ne oli muutoksia silti ja ne vaikutti tunnetiloihin ja mielentiloihin aika paljon. Vuosi alkoi sillä, että aamu kahdeksalta silloin vielä tuleva kihlattuni kuiskasi korvaan ne huikeimmat sanat: "Sami, sinusta tulee isä". WHOA! No kahden jälkeen iltapäivällä vasta aloin tajuamaan, että mitä niinkun on tapahtunut. Pieni krapulakin taisi vaivata sinä aamuna/päivänä. Tässä video sydänääniin mitkä nauhoitin neuvolakäynnillä.

Noin viikkoa myöhemmin me mentiin avopuolison kanssa kihloihin (8.1.2015) ja keväällä huhtikuun lopussa saatiin nykyinen asunto vuokralle. Siis tuolloin saatiin tietää, että näin käy. Sekin oli melkoinen juttu, sillä kun minun luottotiedot vuokranantaja oli tarkistanut, oli ne ei-niin-yllättäen erittäin punaisella. No silti me saatiin tämä iso omakotitalo vuokralle, taisi siinä vuokranantaja katsoa luottotietojen sijaan ihmistä ihmisenä, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Millään muotoa ei olisi tämä lottovoitto pitänyt käydä sen jälkeen, kun se kysyi minun henkilötunnuksen. Olin varma, että siinä kusi se homma. Mutta ihmeitä tapahtuu ja niin vain saatiin tämä :)

Kesäkuun ensimmäinen päivä tähän muutettiin ja siitä saakka ollaan tässä oltu eikä olla menossa mihinkään, jos Luoja sen vain suo. Heinäkuussa käytiin Virossa pari yötä olemassa, sen piti olla last one, eli viimeinen loma minne avopuolison kanssa kahdelleen päästään. Samalla reissulla tapasin sitten Teuvo Teräväisen, tuoreen Stanley Cup voittajan ja pääsin siinä sitten tyyliin jokaiseen median ohjelmaan. Tässä video Teuvon Stanley Cup juhlallisuudesta.

No lähdettiin Helsinkiin vielä elokuussa, koska sain kutsun Tubeconiin ja sain sitten "pummittua" ilmaisen sisäänpääsyn myös kauniimmalle puolisolle. Kyseessä oli silloin vielä aivan alkutekijöissään ollut YLE FOLK, johon hain silloin jossain kohti kesää. No vetäydyin siitä sitten tuossa syksymmällä, mutta jossain kohti voisi ihan oikeasti lähteäkin siihen duuniin. No se reissu oli sitä iltaa myöten valmis, sillä meillä kyllä oli kahden yön hotellihuone maksettuna, mutta se "huone" oli sellainen kusiluukku Keravalla, että päätettiin ajella takaisin Pohjois-Karjalaan vielä sinä iltana. Ei siellä yksinkertaisesti voinut nukkua, aivan törkeen kuuma ja disko huuti alakerrassa neljään saakka täysillä, niin nuku siinä sitten.

Koitti syyskuu ja 8.9.2015 minusta sitten tuli isä ensimmäistä kertaa. Pieni neiti sieltä tulla tupsahti ja minä olin aivan sulaa vahaa. Elämäni ehdottomasti onnellisin hetki. Ja entäs se, kun vauvan ekaa kertaa syliini sain. Huh huh! Tässä video siitä: Isla ensimmäistä kertaa sylissäni. isla sai nimensä sitten 31.10.2015 ja paikalla oli lähes kaikki ketkä me haluttiinkin. Juhlatilaisuus oli mukava, rento ja nautin kyllä siitä. Joulu meni erittäin hyvin, lapset sai valtavan kasan lahjoja, Islakin vaikkei se niistä mitään vielä tajua, mutta pitäähän se pikku neidillekin lahjoja Joulupukilta tulla. Tästä tulikin mieleen erittäin kummallinen juttu.

Nimittäin tuossa Joulun alla tuli postista saapumisilmoitus. Mitään sellaista ei odotettu, painoksi oli laitettu 6,4kg ja lähettäjänä Joulupukki ja lähetyspaikkakuntana Korvatunturi. Pikkaisen kyllä mietittiin, että mitä hittoa, mikä juttu tämä on. No käytiin se mysteeri paketti hakemassa ja avattiin se. Se oli TÄYNNÄ lahjoja, käytännössä kaikki lapsille, mutta taisi siellä yksi tai kaksi olla mulle ja avopuolisollekin. Mukana oli kirje Joulupukilta ja paketin päällä muuten luki, ettei saa avata lapsien nähden. Oli kyllä jännät paikat, että mitä se paketti sisältää. No ne jätettiin tänne meille ne lahjat, koska ne oli meidän lapsille ja ne oli Jouluaaton isällään ja seuraavana päivänä tulivat meille. Sitten, kun nämä avopuolison aikaisemmat lapset tuli, oli aika avata ne lukuisat lahjat mistä mitään tietoa ei ollut kellään meistä. Ne lahjat oli ihan huikeita! Oli lautapelejä, leffoja, Islalle vauvaleluja ja mitäpä kaikkea siellä olikaan, mutta kaikki oli ns. täsmäosumia, joten kiitos sille tai heille jotka tämän meille järjesti! Jos luet tämän, niin ihan oikeasti iso kiitos!!!

Mahtui vuoteen suruakin. Lokakuussa kuoli täysin yllättäen appiukkoni, avopuolisoni isä. Välit appiukon kanssa jäi vähän auki, niin harmittaa ettei saatu kunnolla puhua asioita halki, poikki ja pinoon. Oli ne välit jonkinlaiset, mutta ei mitkään huippu hyvät. Se harmitamaan. Avopuolisoni oli luonnollisesti täysin murheen murtama ja siitä lähtien sitä surutyötä hän on tehnyt. Hautajaiset oli marraskuussa, juuri sinä päivänä, kun hänen syntymäpäivänsä oli. Melkoinen sattuma vaikka sattumiin minä en henkilökohtaisesti uskokaan. En mennyt paikalle juuri noiden hieman epäselvien välien johdosta. Ahdistuin liikaa ajatuksesta, että siellä pitäisi olla ja jopa alkaa selvittämään niitä ristiriitoja yms, niin katsoin parhaimmaksi, etten mene paikalle ollenkaan. Olin Islan kanssa parhaan kaverini luona sen aikaa.

No ei lopeteta tätä kirjoitusta masentavaan juttuun vaan laitetaan tänne loppuun Islan ensimmäinen hekotus. Sain siitä kuvattua ja säädettyä videon tuonne Youtubeen, niin tässäpä se (kannattaa katsoa, tulee hyvä mieli aivan takuulla:)): Isla nauraa hekottaa ensimmäistä kertaa. Puolison vanhin lapsi sanoi, että tämä video on paras ja legenda jo heti kättelystä. Se tykkääkin Islasta tosi paljon.

KIITOS KULUNEESTA VUODESTA KAIKILLE MUKANA OLLEILLE SEKÄ LUKIJOILLE JOIDENKA KIINNOSTUS MINUN KIRJOITUKSIA KOHTAAN ON OLLUT HUIKEAN SUURTA! ILMAN NÄIN SUURTA KIINNOSTUSTA, SAATTAISI KOKO BLOGI OLLA JO NURIN. PALATAAN KIRJOITUKSIEN PARIIN TAAS ENSI VUONNA!

3468154df193160be5020ab6b04e1074.jpg

Ps. Noin viikon päästä, tuossa kahdeksas päivä tammikuuta, tulee vuosi kihlauksesta täyteen, kaksi vuotta seurustelusta ja VIISI VUOTTA ilman huumeita! On siis kolmen merkittävän asian vuosipäivät juuri tuolloin. Hyvä vuosi siis tulossa, toivottavasti muillekin!