Kuukauden verran sinä olet ollut minun elämässä. Minä olen koittanut opettaa sinua, mutta olen huomannut, että sinä opetat minua koko ajan entistä enemmän. Sinä kasvat, minä kasvan vielä enemmän. Ihmisenä, miehenä, puolisona ja isänä. Kasvu on kokonaisvaltainen, ehkä toisinaan hieman huomaamaton, mutta joka kerta kun peiliin katson, näen miehen joka on vahvistunut ihmisenä edellisestä päivästä roppakaupalla. Ja sinäkin kasvat, ihan oikeasti. Viime perjantaina neuvolassa mitattiin pituus ja paino; Pituutta oli tullut 2,8cm lisää, painoa reilun kilon verran. Tänä päivänä, 8.10.2015 sinä olet tasan kuukauden vanha. En tiedä mihin aika on näin nopeasti mennyt, tai tiedänhän minä, sinun kanssa. Olen huomannut tämän kuukauden aikana, että itsellä asioiden tärkeysjärjestys on heittänyt volttia. Enää ei juurikaan tunnu missään jos (ja kun) jää Jokereiden pelistä osa katsomatta. Ennen se oli suurinpiirtein henkiä ja elämä, se pelin katsominen, nyt on henki ja elämä sinun pikkuisen pörröpään kanssa pöyriminen. Menet kaiken edelle, ihan kaiken. Mikään tai kukaan ei ole > kuin sinä. Ei mikään. Ei kukaan. Nytkin sinä tuhiset sohvalla silmät kiinni, niin rauhallisesti ja niin rauhassa, niin viattomana ja niin vailla murheita. Elät elämää täysillä, kasvat koko ajan ja niin kovasti välillä haluaisit selittää ja niin kovasti haluaisit mennä joka paikkaan. Täynnä virtaa, täynnä energiaa, täynnä elämää ja rakkautta. Sinä olet turvassa, sinulla on lämmin olla, jo pelkkä rakkaus mitä saat, lämmittää sinua ja se rakkaus minkä sinä annat, pitää minut lämpimänä joka ikinen hetki päivässä. En vaihtaisi päivääkään minkä olen saanut viettää kanssasi, en hetkeäkään. Eilen illalla otin sinut kainalooni, käänsin sinut minuun päin ja sinä käperryit minuun kiinni. Laitoin käteni sinun ympärille ja olin sen hetken onnellisin mies maan päällä. En halunnut nukahtaa, halusin olla sinun kanssa. Kiitos kohtalolle, kun sain vielä mahdollisuuden, olisin jäänyt hirvittävän isosta asiasta paitsi jos...

Isi ja äiti rakastaa sinua, koko sydämellä ja joka ikinen hetki.

20151001_200724_HDR.jpg